Historia‎ > ‎

Sittenkin kirkko Kellossa?

Haukipudas-seuran 60-vuotisjuhlissa 7. elokuuta 2011 professori Jouko Vahtola kertoi Haukiputaan asutuksen historiasta. Vahtolan mukaan Pohjois-Pohjanmaan kiinteä asutus sai alkunsa hämäläisten tekemistä pyyntiretkistä. Turkiseläimet ja kalastusmahdollisuudet houkuttelivat heitä tänne. Silloisen Kellonlahden rannoille ja myös Haukiputaalle  alkoi syntyä pysyvää asutusta 1300-luvulla.

Ote Rantapohjan artikkelista 9.8.2011

Professori Jouko Vahtola valotti Haukiputaan historiaa juhlapuheessaan. Haukipudas ja Kello mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1496 venäläisten polttamina kylinä. Kellossa oli tuolloin kirkko, sillä Kello oli Haukipudasta isompi kylä. Lisäksi Kellosta oli pidempi matka emäseurakunta Iin kirkkoon, Vahtola kertoi.

Hän uskoo, että Kello sai nimensä kirkonkellosa ansiosta. Kirkko tuhoutui venäläisten hävityksissä kahdesti, minkä jälkeen kappeliseurakunnan kirkko rakennettiin Kiiminkijoen suulle.